PFAS-vertailuarvomme: 0,5 ng/l

Miten Suomen sivut luetaan

• Suomen laitosten valvontatulokset julkaistaan Ruokaviraston VATI-rekisteristä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Juomavesidirektiivi-rajapinnan kautta (CC BY 4.0). Rajapinta antaa kullekin vedenjakelualueelle kunkin muuttujan uusimman tuloksen.
• PFAS-tuloksista julkaistaan vain 20 yhdisteen summa ("PFAS-yhdisteiden summa", PFAS-20), jonka raja-arvo on 0,10 µg/l eli 100 ng/l (STM:n asetus 1352/2015 muutettuna, voimassa 12. tammikuuta 2026 alkaen). Yhdisteitä ei eritellä, joten PFAS-4-summaa ei voi laskea eikä sivu vertaa vettä 0,5 ng/l:n vertailuarvoon. Sivu näyttää PFAS-20-tuloksen, näytteenottopäivän ja jakelualueen, jolta tulos on.
• Kun laboratorio ei ole havainnut yhdisteitä, sivu näyttää määritysrajan ylärajana ("< 30 ng/l"), ei nollaa eikä "hyväksyttyä" tulosta.
• Kun kunnalla on useita jakelualueita, etusivun arvo on korkein viimeisten 24 kuukauden aikana julkaistu tulos, ja rivi kertoo, miltä alueelta se on. Alueet, joilla on yhteinen verkko (esimerkiksi HSY:n Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), saavat saman tuloksen.
• Kunnat, joilta ei ole tulosta 24 kuukauden ajalta, näkyvät haussa, mutta niillä ei ole sivua. Jos Suomessa aletaan julkaista yhdistekohtaisia tuloksia, sivu vaihtuu ilman muutoksia tavalliseen korttiin ja sähköpostiraportti kertoo ensimmäisestä PFAS-4-tuloksesta.

Ehdotus

• Enintään 0,5 ng/l summalle PFOA + PFOS + PFNA + PFHxS vuosikeskiarvona.
• Yksikään näistä neljästä aineesta ei yli 0,25 ng/l erikseen.
• PFOA:n ja PFOS:n pitkän aikavälin terveystavoite on edelleen nolla.

Ihannetapauksessa vertailu painottaisi kutakin ainetta sen myrkyllisyyden mukaan (Alankomaiden RIVM:n "PFOA-ekvivalentit"). Julkinen data ei vielä salli sitä kaikkialla, joten sivusto käyttää toistaiseksi neljän aineen yksinkertaista summaa.

Miksi 0,5 ng/l?

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA laski vuonna 2020, kuinka paljon näitä neljää PFAS-yhdistettä ihminen voi saada elinaikanaan ruoasta ja juomasta yhteensä ilman odotettavaa haittaa: 4,4 nanogrammaa painokiloa kohden viikossa eli 0,63 ng painokiloa kohden päivässä. 70-kiloiselle aikuiselle se on noin 44 ng päivässä kaikesta syödystä ja juodusta. Luvun pääasiallinen peruste: lapset, joiden veressä on enemmän PFAS-yhdisteitä, saavat heikomman vasteen rutiinirokotuksiin.

Ruotsi, Tanska ja Alankomaat rakensivat kansalliset juomavesirajansa tälle samalle EFSA:n budjetille. Niin teimme mekin. "Turvallisen päiväannoksen" muuttaminen "turvalliseksi pitoisuudeksi vedessä" vaatii tarkalleen kaksi päätöstä:

• Ketä suojellaan? Aikuinen juo noin 2 litraa päivässä, noin 0,03 litraa painokiloa kohden. Pulloruokittu vauva juo noin 0,15 litraa painokiloa kohden, kokoonsa nähden viisi kertaa enemmän.
• Kuinka suuren osan budjetista vesi saa käyttää? Ruoka sisältää jo PFAS-yhdisteitä, joten vedelle voi antaa vain osuuden budjetista. Maailman terveysjärjestön oletusosuus juomavedelle on 20 %; tiukempi, vanhempi käytäntö on 10 %.

Sama lähtöluku, eri valinnat

Jokainen viranomainen teki nämä kaksi valintaa eri tavalla, ja jo se selittää, miksi rajat eroavat:

Mikään näistä luvuista ei ole "se, mitä tiede sanoo". Ne ovat samaa tiedettä eri turvamarginaaleilla: mitä haavoittuvampaa henkilöä suojellaan ja mitä pienempi osuus vedelle annetaan, sitä alempi raja. Vertailuarvomme on samalla menetelmällä laskettu kuin kolmen kansallisen viranomaisen rajat, sen varovaisessa päässä.

Vertailun vuoksi EU:n laajuinen lakisääteinen raja on paljon väljempi: 100 ng/l 20 PFAS-yhdisteen summalle ja 500 ng/l "PFAS yhteensä" -arvolle; luvut neuvoteltiin ottamatta EFSA:n vuoden 2020 arviota huomioon. Suomi soveltaa juuri tätä 100 ng/l:n summarajaa. Yhdysvallat valvoo 4 ng/l:n rajaa erikseen PFOA:lle ja PFOS:lle ja toteaa samalla, että sen terveysperusteinen tavoite molemmille on nolla. Alankomaiden ohjearvo painottaa lisäksi kutakin ainetta myrkyllisyyden mukaan ("PFOA-ekvivalentit"), mikä on tieteellisesti perustellumpaa kuin yksinkertainen summa.

Miksi valitsimme varovaisen pään

• Ruoka täyttää jo suurimman osan budjetista. Ruotsin elintarvikevirasto (Livsmedelsverket) arvioi, että tyypillinen aikuinen saa jo noin puolet siedettävästä määrästä pelkästä ruoasta ja että 43 % 4-vuotiaista ylittää koko budjetin pelkästä ruoasta. Tanskan elintarvikeinstituutti (DTU) rajasi veden osuuden 10 %:iin juuri tästä syystä.
• Ruotsin omat tutkijat päätyvät lapsille samankaltaisiin lukuihin. Ruotsin 4 ng/l:n rajan taustaraportti laskee, että tyypillisen ruokavalion jälkeen 4-vuotiaalle jää vedelle tilaa vain noin 0,3 ng/l, ja noin 0,7 ng/l, kun vedelle annetaan 10 %:n osuus. Meidän 0,5 ng/l on näiden kahden luvun välissä.
• EFSA:n budjetti itsessään ei ehkä ole riittävän varovainen. Rokotusaineiston uudelleenanalyysi vuodelta 2023 (yksityiskohdat alla) viittaa huomattavasti alempiin turvallisiin tasoihin, Yhdysvaltain terveysperusteinen tavoite PFOA:lle ja PFOS:lle on nolla, ja PFOA on luokiteltu ihmiselle syöpää aiheuttavaksi (IARC ryhmä 1).

Laskelma, jotta voit tarkistaa sen

Kuinka suuren osan EFSA:n päiväbudjetista pelkkä vesi käyttäisi:

Vertailuarvomme tulee suoraan vauvasarakkeesta: 0,63 ng painokiloa kohden päivässä kertaa vedelle annettu 10 - 15 %:n osuus jaettuna 0,15 litralla painokiloa kohden päivässä antaa 0,4 - 0,6 ng/l. Pyöristimme 0,5 ng/l:aan.

Yksi rehellinen varaus: EFSA suunnitteli budjettinsa elinikäiselle saannille, ei kirjaimellisesti vauvoille, joiden altistuminen raskauden ja imetyksen kautta mallinnetaan erikseen. Käytämme pulloruokittua vauvaa eniten altistuvana realistisena henkilönä osoittaaksemme, kuinka vähän tilaa 4 ng/l jättää, ei tiukkana vauvojen riskimallina. Näinkin luettuna taulukko näyttää 4 ng/l:n ongelman: vedelle voimakkaasti altistuva vauva voisi käyttää lähes koko budjetin pelkästä vedestä, ennen kuin ruokaa, istukan kautta siirtymistä tai äidinmaitoa on laskettu mukaan.

Onko pieninkin PFAS-määrä liikaa?

Ei siinä yksinkertaistetussa merkityksessä, että yksi molekyyli aiheuttaisi merkittävää haittaa. "PFAS" kattaa tuhansia kemiallisesti erilaisia aineita; lyhytketjuista PFAS-yhdistettä, jonka elimistö poistaa nopeasti, ei voi kohdella kuin PFHxS:ää, joka voi pysyä ihmisen veressä vuosia. Arvioidut puoliintumisajat seerumissa ovat noin 5,3 vuotta PFHxS:lle, 3,4 vuotta PFOS:lle ja 2,7 vuotta PFOA:lle.

Mutta pysyvien, kertyvien PFAS-yhdisteiden osalta:

• altistumisesta ei ole biologista hyötyä;
• altistuminen kertyy vuosien mittaan;
• epidemiologia ei ole luotettavasti tunnistanut rauhoittavaa alhaisen vaikutuksen kynnystä;
• PFOA on luokiteltu ihmiselle syöpää aiheuttavaksi (IARC ryhmä 1) ja PFOS mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi (ryhmä 2B).

Rokotevasteaineiston uudelleenanalyysi vuodelta 2023 sai seerumin viitetasoiksi noin 1,5 - 4 ng/ml, selvästi alle EFSA:n valitseman 17,5 ng/ml:n. Analyysi ei ole vielä sääntelyn yksimielinen kanta, mutta se viittaa siihen, ettei EFSA:n siedettävä saanti ole erityisen varovainen.

"Nolla" on siis oikea suunta, ja 0,5 ng/l on käytännöllinen vertailuarvomme. Pitoisuudet noin 1 - 4 ng/l eivät aiheuta akuuttia vaaraa eivätkä takaa sairautta; ne ovat vältettävissä oleva lisä elimistön kuormaan, joka kertyy elinaikana. Kohtelemme 4 ng/l:aa toimintakynnyksenä, ei ihanteellisena turvatavoitteena.

Miten sivusto soveltaa vertailuarvoa

• Laskemme neljä ainetta yhteen viimeisimmästä julkisesta valvontatuloksesta; vertailuarvo itsessään on tarkoitettu vuosikeskiarvoksi.
• Määritysrajan alittavat aineet lasketaan nollana, joten julkaistut summat ovat alarajoja. Kun mitään ei havaita, sivu näyttää laboratorion rajojen salliman ylärajan (esimerkiksi "< 4 ng/l") ja kertoo, kuinka monta kertaa vertailuarvomme tarkastus olisi voinut ohittaa, sen sijaan että näyttäisi väärän hyväksynnän.
• Vertailuarvo on tiukempi kuin jokainen nykyinen lakisääteinen raja: "vertailuarvomme ylittävä" vesi voi silti olla täysin laillista.
• Tulokset liitetään vedenjakelualueeseen, ei vain kuntaan. Valvonta ottaa näytteen verkostosta, ja verkosto kuljettaa samaa käsiteltyä vettä kaikkialle. Kun näyte on toisen kunnan alueelta samasta verkostosta, sivu kertoo sen ja nimeää alueen.
• Suomen sivuilla ei näytetä kumppanisuodattimia. Suodatinvertailu (englanniksi) antaa kullekin tuotteelle standardin, julkaistun PFOA/PFOS-luvun, lähteen ja tarkistuspäivän; mikään sertifioitu suodatin ei takaa 0,5 ng/l:n saavuttamista.

Miten tämä sivu on tehty

Tutkimuskatsaus ja altistuslaskelmat laadittiin tekoälyn avulla ja tarkistettiin alla mainittuja alkuperäislähteitä vastaan. Suomenkielinen teksti on konekäännös, jonka äidinkielinen tarkistus on kesken. Vertailuarvo on dokumentoitu ehdotus, ei virallinen normi eikä lääketieteellinen neuvo. Jos olet huolissasi vedestäsi, ota yhteyttä vesilaitokseesi tai kuntasi terveydensuojeluviranomaiseen.

Lähteet

• EFSA (2020): Risk to human health related to the presence of perfluoroalkyl substances in food
• Livsmedelsverket: LIVSFS 2022:12, PFAS 4 = 4 ng/L, PFAS 21 = 100 ng/L (2026)
• EU Drinking Water Directive 2020/2184: Sum of PFAS 0.10 µg/L, PFAS Total 0.50 µg/L
• US EPA: PFOA and PFOS MCL 4.0 ng/L, MCLG zero
• RIVM: drinking-water guideline 4.4 ng/L as PFOA equivalents
• IARC (2023): PFOA Group 1, PFOS Group 2B
• Budtz-Jørgensen & Grandjean (2023): benchmark dose calculations for PFAS immunotoxicity
• Li et al. (2018): half-lives of PFOS, PFHxS and PFOA after end of exposure
• Livsmedelsverket (2021): Vetenskapligt underlag för PFAS i dricksvatten, the scientific report behind Sweden's 4 ng/L limit
• RIVM (2021): Advies drinkwaterrichtwaarde EFSA-4 PFAS, derivation of the Dutch 4.4 ng/L guideline
• DTU Fødevareinstituttet (2021): scientific note behind Denmark's 2 ng/L drinking-water criterion
• WHO Guidelines for drinking-water quality: how a share of the daily intake is allocated to drinking water